Halla-ahon mahdollinen Eurovaaliehdokkuus nosti hänen vastustajissaan vieläkin voimakkaampia tunteita. Perussuomalaisten puheenjohtajaa, Timo Soinia painostettiin kilpailevien puolueiden sekä median suunnalta hyvinkin rankasti. Myös epäsuoria hyökkäyksiä Halla-ahoa kohtaan tehtiin useita. Yksi oli RKP:n Ulla Achénin ehdotus, jossa vaadittiin eurovaaleihin osallistuvia puolueita sitoutumaan sellaiseen sopimukseen, jossa kaikenlainen ksenofobia olisi kiellettyä sekä Jorma Kalskeen päätös nostaa syyte Halla-ahoa vastaan, joka ajoitettiin juuri edeltävään päivään, kun Perussuomalaiset päättivät ketä lähtee ehdokkaiksi eurovaaleihin. Tässä kuitenkin oli pieni takaportti, jota muut kilpailevat poliittiset puolueet eivät ymmärtäneet. Takaportti oli Juha Mäki-Ketelän toteuttama valitsijamiesyhdistys, jonka listalta Halla-aho olisi voinut lähteä ehdokkaaksi. Tämä lisäsi kilpailevien ryhmien päästä nousevaa höyryä. Halla-aho ei kuitenkaan lähtenyt ehdokkaaksi, mikä oli hänen oman poliittisen uran kannalta hyväkin asia, koska häntä tarvitaan enemmän Arkadianmäellä kuin Brysselissä.
Vihreiden naisten tutkintapyyntö paisui sen verran, että poliisi ja syyttäjävirasto kävivät kaikki Halla-ahon Scripta -blogin sisällöt suurennuslasilla läpi. Jorma Kalske halusi nostaa syytteen kahdesta kohdasta kirjoituksesta Muutama täky Illmanin Mikalle. Halla-ahon kieltäydyttyä ehdokkuudesta, kohu oli jo hieman laantunut, koska eurovaalien ehdokasvalinnat olivat jo takana. Halla-ahon esitutkintamateriaali ovat luettavissa Halla-ahon sivujen Medianurkasta. Kun tarkastelee näitä sähköpostin välityksellä hoidettuja kuulusteluita, niin niissä on selvä kaava: Halla-ahon kirjoitus ja kysymys "Kiihottaakoo/loukkaako/solvaako tämä mielestäsi somaleita/islamia/maahanmuuttajia?" Ihan kuin poliisi olisi kirjoitellut ihan lämpimikseen. Syyteharkinnassa asia eteni siihen pisteeseen, että Jorma Kalske päätti nostaa syytteen pelkästään kahden sitaatin johdosta, jotka olivat:
"Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto."
"Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre."
Tässä syyttäjä ilmaisi mielestäni sen tosiasian, että käymällä koko tuotannon läpi, pyrittiin löytämään sellainen kohta, mistä on helppo nostaa syyte. Myöskin taustalla häärinyt Mika Illman on varmasti sanonut asiaan omat sanansa, koska olihan hänellä "oma lehmä ojassa". Samalla kuitenkin todettiin se, että Halla-ahon koko muu tuotanto sai "laillinen" leiman, koska se oli tutkittu suurennuslasilla.
Oikeus totesi Jussi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen, mutta syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin. Päätös oli sinänsä kokonaisuudessaan ymmärrettävä, mutta perustelut ontuivat. Mutta väännetään asiasta pieni rautalankamalli:
"Henkilö M oli pedofiili, ja uskonto I on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on A:n tahto."
Olemme huomanneet, että kun M=Muhammad, I=Islam ja A=Allah, on kyse laittomasta väitteestä. Mutta miten olisi, jos joku väittäisi, että M=Jeesus, I=Kristinusko ja A=(kristittyjen)Jumala? Tai jos muuttujien paikalle laitettaisiin jonkun muun uskonnon pyhänä pidettävä henkilö, uskonto ja jumala? Olisiko silloin myös tällaisen tekstin kirjoittaja tuomittava uskonrauhan rikkomisesta, aivan, kuten Jussi Halla-aho? Yhdenvertaisuuden mukaan, näin pitäisi olla, mutta epäilen vahvasti, että asiasta ei tulisi mitään juttua ja ketään ei kiinnostaisi. Ei ainakaan syyttäjää.
Mutta pysytään itse Halla-ahon asiassa ja islamissa. Muslimit ovat todenneet uskonnollisissa kirjoituksissaan, että viisikymppinen Muhammad yhtyi 9-vuotiaaseen Aishaan. Millainen ihminen on sellainen, joka viisikymppisenä yhtyy 9-vuotiaaseen pikkutyttöön? Itse ainakin kutsun tällaista henkilöä pedofiiliksi. Vaikka tapahtumien henkilöt voivat olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta, niin silloin ainakin mielikuvitushenkilöitä pitäisi saada kutsua pedofiiliksi.
Islamin uskossa pidetään profeetta Muhammadia pyhänä. Tämän asian tiedän, mutta sitä en tiedä, onko tällainen henkilö oikeasti ollut olemassa muuallakin kuin ihmisten tarinoissa, uskomuksissa ja kirjoissa? Muhammad voi siis olla ihan mielikuvituksen tuotetta, ihan samalla tavalla kuin vaikka Aku Ankka. Onko mahdollisten mielikuvitushenkilöiden "tekojen" arvostelu nykypäivänä saavuttanut sellaisen pisteen, että tosiasioiden kertomista pelätään niin paljon, ettei siitä voida kirjoittaa laillisesti sen takia, että pelkäisimme joidenkin loukkaantuvan? Onko todellakin niin, että jos Aku Ankassa viisikymppinen Aku yhtyy 9-vuotiaaseen Leenuun, Liinuun tai Tiinuun, niin siitä kirjoittamisesta syntyy laitonta, koska monet ihmiset loukkaantuvat asiasta?
Aku Ankka-uskontoa ei tietääkseni ole, mutta jos edellämainitun kaltainen tapahtuma olisi Aku Ankka sarjakuvassa, niin minusta olisi aivan oikein kutsua Aku Ankkaa pedofiiliksi. Ero siis nähdään siinä, että Muhammad on pyhä ja Aku Ankka ei, joten profeetan kutsumista pedofiiliksi ei hyväksytä sen takia, että se on rekisteröity viralliseksi uskonnoksi. Muhammadin sekaantumista lapsiin pitää siis hyssytellä sen vuoksi, että sillä on virallinen kannattajakunta, joka uskoo mahdolliseen mielikuvitusolentoon. Viralliset tuntemukset (kuuluu virallisesti islaminuskoon) ovat siis sellainen peruste, joka kumoaa tosiasioiden laillisuuden. Voiko näin olla 2000-luvulla Suomessa?
Mutta jos hyväksytään totuudeksi hetkeksi aikaa se, että profeetta Muhammad oli oikeasti olemassa ja oikeasti yhtynyt 9-vuotiaaseen pikkutyttöön. Maailmaa katsottiin tuona aikana varmasti hiukan erilaisestä näkökulmasta, mutta johtaako siihen aikaan olevien käytäntöjen arvostelu siihen, että ne pitää hyväksyä, koska sivistys ei ollut niin suuressa mittasuhteissa, kuin nyt? Onko siis niin, että jonkun historiallisen merkkihenkilön tekoja ei voida arvostella nykyisten sivystyksen muotojen perusteella? Historiasta löytyy monia sellaisia tapahtumia, joita voidaan pitää nykyisinä aikoina käsittämättöminä, mutta ymmärretään, että siihen aikaan ne olivat arkipäivää, mutta niitä saa silti arvostella. Keskiajan noitavainoja voidaan pitää järjestelmällisenä tappamisena, niin samalla mittapuulla on voitava arvioida myös Muhammadin sekaantumista lapsiin.
Ongelmalliseksi asian tekee, jälleen kerran se, että islam on uskonto, jonka merkkihenkilöiden tekemisiä ei voida samalla tavalla arvostella, kuin muiden sellaisien henkilöiden, jotka eivät nauti lain turvaamaa suojaa uskonnollisiin syihin vedoten. Jos jotakin henkilöä pidetään pyhänä, niin se johtaa siihen, että heidän tekimisistään voidaan kirjoittaa kirjoissa, kertoa uskonnollisissa tilaisuuksissa ja opettaa kouluissa, mutta ei arvostella näiden seikkojen perusteella negatiivisesti.
Käräjätuomari Jussi Sippolan mukaan:
"Yleisesti ottaen on selvää, että erilaisten uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida käydä keskustelua samalla tasolla kuin millä keskustellaan esimerkiksi luonnontieteisiin liittyvistä kysymyksistä. Jälkimmäiset voidaan todistaa oikeiksi, kun sen sijaan objektiivisesti arvioiden jo minkä tahansa uskonnon olemukseen kuuluu, että sen käsitteisiin liittyvä totuus on suhteellista. Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävässä keskustelussa. Uskontoon liittyvien pyhäksi määriteltyjen instituutioiden riitauttaminen ja halventaminen johtavat tämän vuoksi helposti enemmän tai vähemmän vakavaan kiistaan osapuolten välillä riippuen siitä, miten voimakas uskonnon asema henkilölle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle on. Nämä seikat filosofian tohtori Halla-aho on epäilemättä ymmärtänyt. Halla-ahon perustelut väitteilleen ovat siten tosiasiassa näennäiset siitä huolimatta, että ne näyttävät loogisilta. Toisin olisi asia arvioitava esimerkiksi siinä tapauksessa, että Halla-aho olisi asiallisia ja tavanomaisia sanamuotoja käyttäen kritisoinut esimerkiksi sellaisia konkreettisia tapauksia, joissa nuoret muslimitytöt olisivat joutuneet uskontonsa seurauksena huonosti kohdelluiksi."
Minustakin on selvää, ettei keskustelua voi käydä täysin samoin perustein uskonnosta ja luonnontieteistä, mutta silloin viitataan siihen, että Koraani ei olekkaan totta, vaan pelkkää hölynpölyä. Tätä ei Jussi Sippola kuitenkaan voi sanoa, koska siitä nousisi vielä suurempi kohu, kuin Halla-ahon jutusta. Toinen kohta on se, että päätöksestä paistaa hyvin selvästi pelko. Jos Sippola olisi jättänyt asian tuomitsematta, hän olisi yksin joutunut selittelemään muslimeille sitä, että miksi hän voi sallia tällaisten väitteiden esittämisen. Hän olisi myöskin ollut ns. osasyyllinen vapauttavasta tuomiosta mahdollisesti aiheutuvaan mölinään. Kyseessä on ehkä myöskin Jussi Sippolan oman nahan harkinta, koska hän oli vielä yksin tekemässä päätöstä. Hän vieläpä neuvoo Jussi Halla-aho siitä, millaisen keskustelun hän sallisi, joten epätoivo paistaa läpi.
Ihmeellisin kohta kuitenkin on kursiivilla. Jos logiikalla tai järkiperusteilla ei ole merkitystä uskonnollisista kysymyksistä keskusteltaessa, niin asian voi helposti kääntää toisinkin päin. Tämän Sippola varmasti tietää, mutta on kummallista, että hän käytti tällaista sanamuotoa. Jos Halla-aho olisi perustellutkin väitteensä toisin, siis käyttämättä logiikan sijaan tunneperusteita, niin asia olisi ollut silloin sama. Minä ymmärrän asian niin, että tunneperäisiin asioihin pitää suhtautua tunneperäisesti, mutta ei loogisesti. Jos tämä hyväksytään periaatteeksi, niin millä tavalla ylipäänsä mitään uskontoa voidaan arvioida kriittisesti järkiperustein? Voiko siis olla niin, että henkilön X mahdolliseen pedofiliaan pitää suhtautua tunneperäisesti silloin, kun X on uskonnollinen henkilö?
Vaikka olenkin kritisoinut Jussi Sippolaa, niin en kuitenkaan pidä häntä huonona ihmisenä. Hän vain sattui olemaan virkansa puolesta tämän kiusallisen asian hoitajana. Halla-ahon kirjoituksista, omista havainnoistani käsittelypäivänä ja muiden kertomuksien pohjalta olen tullut siihen tulokseen, että Jussi Sippola on tapauksessa myös eräänlainen uhri. Hän on puun ja kuoren välissä, valtavan huomion ja painostuksen kohteena, yksin. Hän ei olisi voinut tehdä muuta päätöstä, joten tuomio oli eräänlainen kompromissi Suomalaiselle yhteiskunnalle ja oikeusjärjestelmälle. Mielummin uhrattiin Jussi Halla-aho, kuin hänet ja koko Suomen yhteiskunnassa oleva hyssyttely.
Mutta miten tästä eteenpäin? Halla-aholle sakko ei ole taloudellisesti merkittävä, joten asia on siltäosin merkityksetön. Tuomio ei vaikuta negatiivisesti hänen äänestäjiinsä, vaan päinvastoin. Merkintä uskonrauhan rikkominen viranomaisten papereissa ei merkitse mitään. Poliittisille vastustajille on kuitenkin tarjolla herkkua vähäksi aikaa, kuten poliittisen ajojahdin aloittaneet Vihreät Naiset jo hehkuttaakin. Mutta kun tämä sakkotuomiosta nouseva häly hälvenee, niin Halla-ahon poliittiset vastustajat tulevat olemaan taas näreissään, koska Jussia ei näytä pysyättävän mikään. Eduskuntaan hän menee 2011 kevyesti ja toivottavasti vetää perässään myös muutamia muita, millä listalla tahansa hän onkin ehdokkaana.
Mutta mitä tapahtuu ruohonjuuritasolla? Varmasti monien perheiden olohuoneissa nähtiin eilen illalla Halla-ahon esiintyminen monissa uutisissa ja Ajankohtaisessa kakkosessa, parhaaseen katseluaikaan. Moni alkaa ihan oikeasti miettiä, miten tämä Suomi makaa ja Halla-ahon kannatus vain lisääntyy. Suomen maahanmuuttopolitiikka on siinä pisteessä, että kohta Astrid Thorssin ja kumppaneiden on ihan pakko alkaa puhumaan asiasta sekä tehtävä jotain järkevää. En tiedä mitä "suvaitsevaiston" mielessä liikkuu, mutta varmaa on se, että he eivät voi enään lakaista ongelmia maton alle.
Mutta mihin tuomio johtaa? Tietenkin tämäntyylisiin pohdintoihin siitä, että onko Halla-ahon tuomio oikein. Mutta tästä eteenpäin on varmasti selvää, että kaikkia kirjoituksia syynätään entistä tarkemmin, kaikilta tahoilta. Seuraavan kerran, kun kristityistä, juutalaisista tai mistä muusta rekisteröidystä uskonnosta tulee jonkunlainen loukkaus, niin asia nousee esille. Samalla nousee monien huulille tämä kysymys: "Kun uskontoa saa pilkata, niin miksi Jussi halla-aho sai tuomion arvostellessaan islamia?" Jos räikeitä tapauksia tulee esille, niin syyttäjävirasto joutuu entistä kovemman painostuksen alaiseksi. Painostajana on kansa. Tulevaisuudessa voimme nähdä Jorma Kalskeen ja Mika Illmanin puolustamassa muiden uskontojen häpäisy samoilla argumenteilla, millä he perustelivat Halla-ahon syytettä ja tuomiota. Tapauksia tullaan vertailemaan.
Mutta nyt on tabu mennyt rutisten rikki. Toivottavasti keskustelua syntyy, toivottavasti maahanmuuttokriittisyys saa julkisuutta ja toivottavasti saadaan muutoksia aikaan. Mutta pitikö näiden hintana olla kantapään kautta opittu 20 vuoden holtittoman maahanmuuton järjettömyys ja Jussi Halla-ahon 30 päiväsakkoa?
Helsingin käräjäoikeuden kanslia tiistaina 8.9.2009 kello 12.00
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti